Vietnamin blogisota

Etelä ja pohjoinen ottavat taas yhteen Vietnamissa - mutta tällä kertaa taistelua käydään blogeissa, joissa saigonilaiset haukkuvat hanoilaisia sivistymättömiksi maalaistolloiksi.

Tutkimustietoa

Intiassa blogin kirjoittaminen on selvästi miesten ja poikien harrastus: 76 prosenttia bloggajista on miehiä. Useimmissa Aasian maissa naisten osuus bloggaajista on selvästi suurempi.

Britanniassa taas on havaittu, että nettivideoiden katselu vähentää telkkarin tuijottamista. Ei siis mikään ihme, että tv-yhtiöt ovat siirtämässä sisältöjään yhä enemmän verkkoon, eli sinne missä katsojatkin ovat.

Japanilainen vankilablogi

Työasioista kirjoittavan bloggaajan kannattaa käyttää maalaisjärkeä ja tervettä harkintaa. Valitettavasti japanilaisella vanginvartijalla, joka kirjoitti blogissaan rangaistuslaitoksen asukeista näiden oikeilla nimillä, ei tainnut olla riittävästi kumpaakaan.

Työnantaja on pidättänyt vartijan virastaan puoleksi vuodeksi ja tehnyt asiasta rikosilmoituksen poliisille. Vartijan selitys on yksinkertainen: "Halusin vain tehdä blogistani kiinnostavamman."

Sanoma Ihmiskunnalle

Petja Jäppinen kirjoittaa Sanoma Ihmiskunnalle -blogissaan herjablogin kohteeksi joutumisesta. Ilmiö on Suomessa uusi ja onneksi harvinainen - ainakin toistaiseksi.

Blogin huutokauppa

Blogin avulla voi ansaita rahaa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on koko blogin myyminen. Biziki.com on blogi, josta maksettiin huutokaupassa 3500 dollaria. Kiinnostavinta kaupassa on se, että myyjän mukaan blogi on tuottanut vain 55 dollaria voittoa kuukaudessa.

Jos Biziki.com ansaitsee jatkossa saman verran, menee ostajalta yli viisi vuotta ennen kuin hän saa sijoituksensa takaisin. Todennäköisesti ostaja uskookin pystyvänsä parantamaan blogin kannattavuutta.

Bloggaaja poliisin kourissa

Tunnettu kanadalainen bloggaaja Charles LeBlanc pidätettiin hänen ottaessaan valokuvia mielenosoituksesta. Silminnäkijöiden mukaan LeBlanc ei osallistunut protestiin millään tavalla. Suurten mediatalojen kuvaajat saivat tehdä työtään kaikessa rauhassa samassa tilaisuudessa.

Myöhemmin LeBlanc sai syytteen viranomaisten vastustamisesta. Poliisi myöntää poistaneensa ainakin yhden valokuvan hänen kamerastaan.

Aiemmin LeBlanc on saanut porttikiellon New Brunswickin provinssin parlamenttiin.

Charles LeBlancin blogi: oldmaison.blogspot.com.

Brittihallitus pelkää blogeja

Tony Blairin neuvonantaja hyökkää blogien kimppuun:

"What is the big breakthrough, in terms of politics, on the web in the last few years? It's basically blogs which are, generally speaking, hostile and, generally speaking, basically see their job as every day exposing how venal, stupid, mendacious politicians are."

Videobloggaajasta TV-tähdeksi

Mistä BBC:n kaltaiset tv-yhtiöt löytävät nykyään uusia juontajakykyjä? YouTubesta, tietenkin.

Pientä sälää

• Best of the Blogs on palkinnut hyviä blogeja.
• Uudessa Tietokone-lehdessä on Kari Haakanan arvostelu kirjastani.
• Kirjavinkeissä on Mikko Saaren esittely teoksesta.
• MySpacen arvo Rupert Murdochin mukaan: kuusi miljardia dollaria (ei se hullu ole joka pyytää, vaan...).
• YouTubella sopimus NHL:n kanssa.
• TV-tuottaja Steven Bochco (NYPD Blue, Hill Street Blues) panostaa nettivideoihin.
  

Maailman parhaat blogit, osa 1

Olen kirjassani esitellyt joukon - omasta mielestäni - erinomaisia suomalaisia blogeja, joten tuntuu järkevältä jatkaa samasta aiheesta, mutta maantieteellistä piiriä laajentaen. Eli tässä satunnaisessa sarjassa on luvassa mielenkiintoisia, loistavia ja innostavia blogeja eri puolilta planeettaa. Ja ensimmäisenä vuorossa saa luvan olla:

Paranoia and other pleasant things

Kovin moni suomalainen ei välttämättä lue romanialaisia blogeja, mutta viimeistään nyt kannattaa asiaan tehdä muutos. Transilvaniassa asuvan kliinisen psykologin ylläpitämä, erinomaisella englannilla kirjoitettu blogi on nimittäin kerrassaan kiehtovaa luettavaa.

Blogin uusin merkintä kertoo sairaalassa olemisesta. Kun kirjoittaja luettelee mukaan otettavia tavaroita, on lista samalla kertaa kovin tuttu ja täysin vieras: luettavaa, hammastahnaa, saippuaa, alusvaatteita, kahvia ja suklaata siivoajille, seteleitä hoitajille, paksuja kirjekuoria lääkäreille...

Yksi niistä asioista, joissa blogit ovat erittäin onnistunut kirjoittamisen ja julkaisemisen muoto, on yksityisen ja yleisen, tutun ja tuntemattoman sekoittaminen. Paranoia and other pleasant things toimii juuri tässä todella hyvin.

Blogin kirjoittaja iloitsee uudesta autostaan, mutta hän kertoo myös kuinka katoliset romanit vastustavat viinan kiusausta ja millaisia ovat hallinnolliset kiemurat suuressa sairaalassa.

Tirkistelynhaluisille blogi on kiinnostava senkin vuoksi, että kirjoittaja plajastaa välillä yllättävän paljon potilaistaan (Romaniassa kliinisten psykologien ammatietiikka lienee hieman erilainen kuin Suomessa), kuten naisesta jonka miehellä oli rakastajana vaimonsa äiti.

Joka toinen nuori bloggaa

Singaporessa joka toinen 15-19 -vuotiaista nuorista harrastaa bloggaamista. Teinit ovat kaikkein innokkaimpia bloggaajia, mutta 20-24 -vuotiaistakin 46% bloggaa.

Väriliidut bloggaajan työkaluna

Miltä kuulostaisi, jos suomalainen teknologiayhtiö haluaisi saada asiakkaaltaan laskutustiedot faksilla - ja vaatisi, että luottokortin numero on jäljennettävä paperille väriliidun avulla?

Amerikassa tämäkin on mahdollista, kertoo Blog Business Summitin blogi.

Vaalibloggaus käynnissä

Parhaillaan käynnissä olevia USA:n vaaleja seurataan lukuisissa eri blogeissa. Demokraattien kannattajat kertovat kokemuksiaan äänestyksen sujumisesta muunmuassa Daily Kos -blogissa.

Luottamus demokratian toimivuuteen ei ole bloggaajien keskuudessa kovin luja: monet kirjoittajat pelkäävät republikaanien vaikuttavan tuloksiin epärehellisin keinoin.

Blogit ja pörssiyhtiöiden tiedotus, osa 2.

USA:n rahoitustarkastus pohtii, voiko pörssiyhtiö julkistaa olennaisia tulostietoja blogin välityksellä. Virastoa askarruttaa, onko kaikilla sijoittajilla yhtäläinen pääsy blogeihin. Ainakin maalaisjärjellä ajateltuna vastaus on "kyllä", mutta saa nähdä mihin tulokseen viranomaiset tulevat.

Kyseessä on vastaus Sun-yhtiön johtajan Jonathan Schwartzin muutama viikko sitten tekemään aloitteeseen.

Anteeksi kenen romaani?

Egosurffaus (oman nimen syöttäminen hakukoneeseen) tuottaa joskus outoja tuloksia. Kuten vaikka Turun Sanomien verkkosivuilta löytyvän Putte Wilhelmssonin artikkelin, jossa puhutaan "Tuomas Kilven romaanista Lupaus".

Mikäs siinä. Julkisuus on mukava asia ja niin edelleen. Ainoa mutka matkassa on se, etten ole koskaan kirjoittanut sen nimistä kirjaa. Ainakaan muistaakseni. Ja kirjan kirjoittaminen on kuitenkin sen verran iso projekti, ettei sellaista pääse hevin unohtamaan.

Kansallisbibliografiastakin löytyy vain kaksi Lupaus-nimistä kirjaa. Ensimmäinen on Danielle Steelin romaani vuodelta 1986, toinen suomalaisen raittiusliikkeen historiaa käsittelevä opus puolen vuosisadan takaa.

Google puolestaan löytää toisaalta Turun Sanomien sivuilta viittauksen Lupaus-nimiseen, vielä ilmestymättömään romaaniin, jolla on aivan eri tekijät.

Koska asiavirheet ovat ärsyttäviä, laitoin Turkuun sähköpostilla oikaisupyynnön.

Lisää vaikeuksia Googlelle

Googlen juristeilta eivät työt lopu lähiaikoina. Ranskalaiset kustantajat ovat haastaneet hakukonejätin oikeuteen estääkseen yhtiötä siirtämästä kirjojen sisältöä digitaaliseen muotoon Google Book Search -palvelua varten.

Tekijänoikeudellisten kysymysten lisäksi kustantajia suututtaa se, että Google Book Search esittää tulokset tavalla, joka muistuttaa kirjasta irti revittyjjä sivuja.

"Googlen pitää kunnioittaa kirjoja", sanoo kustantajia edustavan yhdistyksen edustaja InfoWorldille.

Utube vastaan YouTube

Universal Tube & Rollform Equipment Corporation on putkien tekemisessä käytettäviä koneita valmistava yritys, jonka nettisivut löytyvät osoitttesta Utube.com. YouTube taas on netin suosituin videopalvelu. Nyt Utube on haastanut YouTuben oikeuteen, koska videoita etsivät kuluttajat ruuhkauttavat Utuben palvelimet ja jättävät törkeitä viestejä palautelomakkeeseen.

Utubella on ollut nettisivut vuodesta 1996 lähtien, YouTube aloitti toimintansa vuonna 2005. Oikeudelle toimitetuissa asiakirjoissa YouTubea mätkitään olan takaa syyttämällä yhtiötä tekijänoikeuksien rikkomisesta, lapsipornon levittämisestä ja Utuben tavaramerkin loukkaamisesta.

Haastessa puhutaan "miljoonista" kävijöistä - moni yhtiö olisi riemuissaan, jos saisi noin paljon vierailijoita sivuilleen. Voisi kuvitella, että Utube voisi hyötyä asiasta vaikka myymällä domainin tai mainostilaa sivuiltaan.

Sattumaa tai ei, haaste on jätetty oikeuteen pian sen jälkeen kun Google osti YouTuben. Ehkä tämä sitten on paras tapa rahastaa sekaannuksella?

Hajanaisia havaintoja blogilehtihankkeesta

Teppo Moisio ja Olli Sulopuisto ovat kehitelleet ajatusta blogimaailman omasta kulttuurilehdestä ja/tai metablogista. Pidän ajatusta hyvänä puhtaasti itsekkäistä syistä: mitä enemmän blogeista kirjoitetaan, sitä useampi ihminen ryhtyy bloggaamaan, ja mitä enemmän blogeja on olemassa, sitä enemmän helmiä niiden joukosta löytyy lukijoiden - minunkin -riemuksi.

Paperille tehdyn kulttuurilehden taloudelliset realiteetit ovat kuitenkin sangen ankarat (been there, done that, lost the T-shirt). Palkan saaminen moisesta on kovin vaikeaa ja harvinaista. Yleensä käy pikemminkin niin, että lehti vie tekijöiltään viimeisetkin roposet.

Esimerkiksi Teatteri- ja Tanssi-lehtien olemassaolo perustuu pariin asiaan, joita blogosfäärissä ei tällä hetkellä ole. Ensinnäkin ne ovat oman alansa ammattilehtiä: lukijakunnasta muodostavat siis merkittävän osan ne, jotka saavat palkkaa teatterin ja tanssitaiteen tekemisestä. Lehtien taustalla ovat myös alan tärkeimmät järjestöt. Kumpikaan julkaisu ei siis ole syntynyt täyttämään pelkän harrastajakunnan tarpeita.

Suomessa ei - ainakaan toistaiseksi - ole bloggaajien ammattikuntaa tai etujärjestöä, joka pystyisi tukemaan lehteä.

Teatteri ja Tanssi saavat myös valtion kulttuurilehtitukea. Tuen piiriin pääseminen ei ole helppoa tai nopeaa, ja edellyttää lehdeltä olennaista omaa varainhankintaa. Lisäksi valtion budjettiesitys sisältää ehdotuksen tuen leikkaamisesta. Eivätkä useimpien lehtien saamat tukisummat ole järin suuria nykyäänkään.

Toinen tapa tarkastella samaa asiaa: vaikka miljoonat suomalaiset lukevat dekkareita ja sarjakuvia, ovat Sarjainfo ja Ruumiin Kulttuuri puhtaita harrastelehtiä, joita tehdään pieninä painoksina mutta suurella sydämellä.

Kuinka kauan kenelläkään riittää motivaatiota tehdä blogikulttuurilehteä, jonka painos on tuhannen kappaleen tietämillä? Etenkin, jos verkossa voi saada moninkertaisen yleisön vähäisemmillä kustannuksilla?

Blogimaailmaa valottavan kulttuurilehden perustaminen on toki mahdollista. Tekijöiden kannattaa vain varautua siihen, että ainakin alkutaival on kovin kivinen.

Journalistisen sisällön hahmottelu on Moisiolla ja Sulopuistolla sen verran alkutekijöissään, ettei siitä kannata vielä sanoa paljoakaan.

Sen verran rakentavaa kritiikkiä voisin kuitenkin esittää, että "kirjoittaisin sellaisista asioista, jotka sattuvat tielleni ja sattuvat kiinnostamaan" ja "keskiössä pitää olla journalistinen laatu" ovat kyllä pienessä ristiriidassa.

Journalismille kun on tyypillistä se, että kirjoitetaan pikemminkin siitä, mikä lukijoita kiinnostaa - eikä tyydytä pelkästään eteen tuleviin sattumuksiin, vaan kaivetaan tietoa esiin aktiivisesti.

Pisaroita tiedon valtamereen hukkuvan otsalla

Internet on väline, joka tuottaa tietoa. Turhaa, tarpeellista, hyödytöntä ja kiehtovaa tietoa. Sellaista tietoa, joka ei välttämättä kiinnosta ketään muuta, mutta joka on juuri minusta oudolla tavalla kiinnostavaa.

Käytännön esimerkki: kirjani tilanne pääkapunkiseudun, Turun, Oulun ja Tampereen kirjastojen tietokannoissa. Montako kappaletta on hankittu, ovatko ne lainassa ja niin edelleen. En minäkään tällä informaatiolla mitään varsinaisesti tee, mutta silti olen iloinen siitä, että se on saatavilla.

Lämmittähän se kirjailijan sydäntä, jos teosta lainataan ahkerasti. Tulevaisuudessa moinen lämmittää myös pankkitiliä, sillä EU:n vaatimuksesta Suomeen on tulossa hakemuksesta myönnettävien kirjastokorvausapurahojen rinnalle järjestelmä, jossa tekijä saa korvauksen jokaisesta lainauksesta. Summat ovat pieniä, mutta kaikki on toki kotiin päin.

Jatkossa kirjailijan tunnistaminen voikin olla entistä helpompaa: hän on se ihminen, joka kantaa omia teoksiaan hyllystä lainausautomaatin kautta suoraan palautukseen.

MySpace ryhtyy musiikkivahdiksi

MySpacen käyttäjät eivät tulevaisuudessa voi lisätä sivuilleen millaista musiikkia tahansa. Levy-yhtiöiden painostuksen vuoksi yritys ryhtyy suodattamaan tiedostoja. Käytännössä järjestelmä vertaa musiikkia Gracenoten tietokantaan. Jos kappale löytyy tietokannasta, sen lataaminen palveluun estetään.

Uudistuksella lienee kaksi päätavoitetta: suojella MySpacea levy-yhtiöiden mahdollisilta korvausvaatimuksilta ja saada lisää asiakkaita suunnitteilla olevalle MySpacen omalle musiikkikaupalle.